sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Hääkellojen kilinää, avioliittolupauksia ja sihijuomaa


Heipä hei ja väsynyttä sunnuntaita! Eilen tuli hyörittyä ja pyörittyä hääjuhlissa Sastamalassa muiden mukana pitkälle yöhön ja tänään on kyllä ollut väsy. Jo ajomatka yöllä kotiin (vaikka kohtuullisen lyhyt olikin) meni kuin sumussa. Mulle kun nykyään iskee väsy niin se iskee kerralla kunnolla kuin salamaniskusta. Siihen saakka jaksan heittää vaikka kärrynpyörää, mutta kun seinä tulee vastaan se todella tulee vastaan. Tästä syystä skippasin suosiolla tämän päiväisen muotikirppiksen Pakkahuoneella ja nukuin kuin pieni porsas aina iltapäivään saakka. Toivottavasti te kaikki muut sinne havitelleet jaksoitte lähteä paikan päälle. Kuvista päätellen siellä riitti tungosta ja hyvä niin. Lisää näitä jatkossa! :)
 
 
 
kuva: instagram
 
 
Eilisen aamun valmistelut sujui hyvässä fiiliksessä ja jotenkin ihmeellisellä tavalla olin ennätysnopeasti valmis. Toisinkin olisi voinut käydä, kun edellisenä iltana suunniteltu nuttura ei sitten aamulla onnistunutkaan millään lailla ja alusmekoksi kaavailtu pitkä beige toppi oli kadoksissa. Hommat kuitenkin lutviutui lopulta hyvin ja oli ihanaa laittautua pitkästä aikaa, vetää nätti mekko päälle ja sujauttaa korkeat korkkarit jalkaan.
 
Melkein myöhästyttiin kirkosta, koska mulla on ihmeellinen mies. Se aloittaa lähtövalmistelut kolme varttia ennen lähtöä ja tässä vaiheessa mm. on vielä epäselvää juhlakengistä, vyön toimivuudesta, aluspaidasta ja siitä miten kravaattisolmu tehdään :D Minä lopulta kirjallisten ohjeiden mukaan väkersin ihan kohtuullisen kelvon kravaattisolmun ja lopuista "ongelmista" mies selvisi itse, vaikka ei olekaan tunnettu kärsivällisyydestään.
 
Olen jo tottunut tähän viimetippailuun, sillä ulkomaillekin lähtiessä mies aloittaa omat pakkailunsa vasta lähtöaamuna. No onhan se piirun verran helpompaa tietysti pakata tyyliin pari paitaa, shortsit ja dödö ja päättää ostavansa loput paikan päältä kohteesta kuin minun tyylini. Siihen tyyliin ei sisälly optiota "en tarvii tätä mukaan, koska ostan kohteesta" tai "otan vain pari paitaa, laitan sitten jommankumman päälle", sillä mun laukussa täytyy aina löytyä vaihtoehtoja valmiiksi. Täytyy jättää mahdollisuus siihen, että saan paikan päällä pukeutua fiiliksen mukaan ilman, että on pakko heti sännätä kaupoille.
 

 
 
Päivä oli kivan aurinkoinen aamun koleudesta huolimatta eikä takkiakaan tarvinnut lopulta kuin vasta yön tunteina. Mekko oli aiemmin nähty Studio25:stä ostettu silkkimekko. Vyöllä siihen sai hieman lisää ryhtiä ja täytyy kyllä sanoa, että mahan kanssa tuon mallinen mekko toimi aivan loistavasti. Ei kiristänyt mistään eikä tarvinnut miettiä, että näyttäisi jotenkin muodottomalta pötkylältä. Silkki on myös materiaalina ihana, koska se ei hiosta yhtään. Takki H&M:ltä ja kengät Louis Vuittonilta. Laukun alkuperää en muista, mutta muuten nudeen kokonaisuuteen oli pakko ottaa joku pieni poikkeava kuosi mukaan. Täytyy myös mainita, että nuo kengät ovat parhaat koskaan omistamanai korkkarit. Mukavat jalassa ja korkeasta korosta huolimatta noilla jaksaa vaivatta kävellä koko illan. Kenkä on myös korosta ja platoosta huolimatta uskomattoman kevyt.
 
 
 
 
Itse hääjuhlasta en sen suuremmin kuvia tänne laita, vaikka muiden tavoin siellä ahkerasti tulikin kuvailtua. Häät ovat kuitenkin niin yksityinen juhla, ettei tee mielikään kuvia julkaista. Sen verran kuitenkin sanottava, että pitkään aikaan parhaat hääjuhlat, joissa olen ollut mukana. Vieraita ei ollut valtavasti, mutta se ehkä olikin yksi tärkeä tunnelman tekijä hääparin itsensä ohella. Rennot ja tunnelmalliset maalaishäät, joissa lokaatio oli aivan mahtava järven rannalla. Tilat juhlapaikalla oli myös jaoteltu kivasti: oli erikseen sali ruokailua varten ja puurakennuksen tilavalla vintillä oli sitten koristeltu varsinainen juhlatila soittovermeineen ja baareineen. Joka paikassa oli sellainen kiva puun tuoksukin. Pihalla oli palju, joka loppuillasta oli rohkeimpien käytettävissä ja löytyipä rakennuksesta myös morsiusparin toiveesta valkokangas Suomen peliä ja euroviisuja varten. Siinä pitkin iltaa olikin sitten juhlan ohella myös kisastudiot pystyssä :)



 
Juhlista on selvitty ja tänään jännätään saako Suomi edes pronssia. Toivon todella, että Sveitsi voittaa mestaruuden tänä vuonna, koska onhan se ollut kiistatta kisojen paras joukkue!
 
Mukavaa viikonvaihdetta!
 

perjantai 17. toukokuuta 2013

20+


Aurinkoista aamua! Päätin jo herätessä, että tästä tulee hyvä päivä ja aloitin aamun ihan kaikessa rauhassa. Nykyään jo kovasti potkiva ja kuperkeikkaa heittelevä vauvelikin oli vaihteeksi ihan hissukseen, joten meillä oli selkeästi sama ajatus. En inhoa aamuisin mitään muuta yhtä paljon kuin kiirettä, joten otin oikein erityisen hitaan moodin käyttöön tänään. Pitkän kaavan mukaan nautitun aamupalan kruunasi hiljaisuus! Uskomatonta tällaisella ilmalla, mutta meidän pihassa oli hiirenhiljaista. Mikä lie kato käynyt ja hämmennyin kesken aamupalan totaalisesta hiljaisuudesta niin paljon, että oli pakko laittaa musa pauhaamaan. Joku tottumus taustahälyyn kai :D Lueskelin tabletilta uutiset, tarkistelin sähköpostit, tsekkasit parit blogit ja mutustelin kiltisti vitamiinini.
 
 


Jossain vaiheessa havahduin laittautumaan, vaikkakaan mitään erityistä tänään ei kyllä olemukselta vaadita. Ohjelmistossa kun ei ole mitään kovin ihmeellistä. Huomisia häitä ja sinne pukeutumista silmällä pitäen täytyy vielä tehdä nopeat täsmäiskut Stockalle ja Koskariin, piipahtaa kahvittelemassa ja illalla kavereita tulee kylään. Aika rentoa. Energiaa riittäisi enempäänkin, sillä parina yönä on tullut nukuttua 10-11 tunnin unia. Päiväni kun voin helposti tarvittaessa aikatauluttaa vaikka kuinka tiukalle, mutta unista en halua vielä tinkiä, heheh :D




 
Otsikkoon liittyen nyt ollaan sitten pyyhkäisty kevyesti rajapyykki 20+ eli vauvan odotuksessa ollaan puoliväli saavutettu. Pienet tuuletukset sille! Alkupuolisko on mennyt kyllä kieltämättä helposti ja uskomattoman nopeasti. Oikein tulee harmistunut olo, kun on kuunnellut parin kanssaodottajan kertomuksia käsiin räjähtäneestä painonnoususta, kukkivasta naamasta, huonosta olosta ja vaatetuskailusta. Tosiasiahan taitaa kuitenkin olla, että suurimmalla osalla menee ihan hyvin, kun asioista ei vaan liikaa stressaa. Tuleehan sitä painoa kokoajan lisää, kaikkia omia vaatteita ei vaan voi enää pitää, välillä selkä muistuttaa olemassaolostaan natinalla ja työpäivän jälkeen jalat saa kyllä nostaa ylös. Mutta näistä väistämättömistä asioista ei pidä tehdä liian suurta ongelmaa itselleen.
 
Saapahan hyvän syy levätä, rentoutua ja pukeutumisestakin on tullut viimeaikoina huomattavasti mielenkiintoisempaa, kun kaapista tulee kaivettua niiden päivästä toiseen käytettyjen vaatteiden sijaan vaihtoehtoisia yksilöitä. Olin tässä yksi päivä kaappia kaivellessani aidosti aika yllättynyt siitä miten moni aikaisemmin käyttämäni toppi tai mekko on kuin nakutettu vaikka maha kasvaa ja sivuprofiili muuttuu. Olen näköjään aikaisemminkin tietämättäni suosinut aika paljon liehutoppeja ja rennon venyviä, mutta istuvia kesäkuteita. Taidan olla pohjimmiltani erittäin mukavuudenhaluinen :)
 


 
Nyt heräsi vauveli, joka tuntuu vetävän nyt jonkinlaisia potkunyrkkeilyharjoituksiaan, ja herätä pitäisi itseasiassa minunkin. M tulee ihan näillä näppäimillä töistä ja niinpä pian täytyy lähteä rullaamaan kohti keskustaa. Sitä ennen voisi yrittää pikaisesti vaikka hieman kesyttää vielä tätä hiusosastoa, ettei se ihan villiinny vaikka vapaapäivä onkin...
 
Lämmintä perjantaita!
 
 

torstai 16. toukokuuta 2013

Meikkipussin 3 tähteä

Top 3 summer products I keep with me all day. 
 
//
 
Voi tätä kosmetiikan ilotulitusta täällä mun blogissa tällä viikolla... No hälläkö väliä, päätin nimittäin, että pakko jakaa pari ihanuutta teidän kanssa. Nämä 3 asiaa löytyvät mukana kulkevasta meikkipussista käytännössä katsoen aina (mitään muuta ei välttämättä yleensä löydykään) ja näihin luotan, jos en jaksa mitään erikoisempaa kasvoille tehdä. Kurkistetaas pussiin...
 
 
 
 
Tänään joukkoon oli eksynyt huulikiiltoa ja ylläri ylläri ripsariakin, mutta joku toinen päivä niiden tilalla voi olla vaikkapa topsi-puikko ja Valintatalon ostoskuitti. Ihan tosi. Ei siis niistä sen enempää tähän väliin.
 
 
 
 
Ensimmäinen tämän kevään top 3-tuotteista on MaxFactorin huulipuna. Ei kaipaa kaveriksi poskipunaa tai edes luomiväriä, kun tällä saa kivan raikkaan ilmeen nassuun ihan itsekseen. Kesäsävy, jota karsastin alkuvuodesta, mutta ilmojen kirkastuttua näyttää huomattavasti kivemmalta. Kesällä yleensä unohdan kovin kylmät sävyt ja siirryn tällaisiin raikkaampiin ja lämpimämpiin. Sävy on nimeltään orange shine (18) ja nimensä mukaisesti ei ole mattasävy vaan hippusen hohtavuutta on mukana. Tämä ei myöskään ole liian oranssi, ettei tule mitään porkkananpurijan efektiä.
 
 


 
BareMineralsin jauhemeikkivoide. Aamen. Tästä olen tarinoinut jo monet kerrat sen jälkeen kun sarjan viime vuonna löysin (katso esim. tämä postaus viime vuodelta). Mahdollisimman lyhyesti tiivistettynä: täydellisen kevyt koostumus, joka peittää sävyerot loistavasti eikä tätä tarvitse tuhrata kasvoille kuin unelmanohut kerros. Verrattuna perinteisiin meikkivoiteisiin oman ihoni kunto parani silminnähden ja tulinkin siihen tulokseen, että tällainen vedetön ja mahdollisimman puhdas koostumus sopii minulle mitä parhaiten. Tällä olen myös saanut huomattavasti kirkkaamman ja kuulaamman lopputuloksen kuin yhdelläkään "märällä" meikkivoiteella. Näistä perinteisistä meikkivoiteista oma suosikkini oli aikoinaan kuitenkin Lancomen Teint Miracle. Sitä siis suosittelen, jos olet enempi nestemäisten ystävä :)
 
 

 
Viimeisenä silmien ystävä. Minullahan on ripsien pidennykset ja esim. töihin tai useimmiten arkena en silmiä millään lailla pidennysten ansiosta meikkaa. Jos kuitenkin huoltoväli on venynyt pitkäksi tai on joku vähän juhlavampi tilanne, vetäisen yläluomelle ohuen tehosterajauksen. Käytin vuosia uskollisesti kyniä ja erilaisia aplikaattoreita, mutta joskus viime vuonna havahduin kokeilemaan tällaista sivellintä. Maybellinen rajausväri ei ole kovin nestemäinen vaan hieman kiinteähkö, mutta ehkä juuri sen takia sitä on helppo levittää sopivan siisti ja ohut viiva. Pysyvyys on myös yksi syy miksi tykkäsin unohtaa kynät tämän löydettyäni. Ei valu sateessa (testattu on) eikä tuhraannu kuivuttuaan myöskään pyyhkimällä. Varmaan lähtee ihan vesipesulla, mutta omat silmämeikkini puhdistan pelkällä öljyttömällä puhdistusaineella pyyhkimällä, joten enpä ole vesipesua edes tähän erikseen testannut.
 
 

 

Onko teillä yhtään samoja suosikkeja?

p.s. Oletko muistanut jo osallistua 1300 euron arvoisen tyttöjen viikonlopun arvontaan? Jos et, alkaa nyt olla viimeiset hetket, sillä osallistua voit 19.5. saakka. Kurkkaa tästä mistä olikaan kyse!
 


tiistai 14. toukokuuta 2013

Päivän kosmetiikkapiristys

 
A total surprise: a gift from Yves Rocher!
 
//
 
Tänään jännätään Suomen peliä ja muutenkin on kaikenlaista pientä puuhaa, joten alunperin luulin, etten ehdi tänään mitään kirjoitella. Sopiva pieni välikkö kuitenkin löytyi ja päätin tulla intoilemaan päivää kivalla tavalla piristäneestä yllätyksestä. Yves Rocher lähetti ylläripaketin, joka ensivilkaisulla näytti sisältävän paljonkin tarpeellista kosmetiikkaa ja lisäksi pari kivaa uutta kesäjuttua. 
 
 
Pussukasta paljastui vartalovoiteita ja tehoöljyjä niin iholle kuin hiuksillekin. Monoi-kuivaöljyllä saa lupausten mukaan kunnolla lomafiiliksen iholle ja on kiva päästä testaamaan sitä nyt ihan perinteisessä muodossaan. Kimaltelevan version tilasin itselleni keväällä ja se ainakin on osoittautunut odotusteni arvoiseksi. Monoin lisäksi paketissa oli kosteuttava voide kasvoille ja vartalolle sekä tehoöljy erittäin kuiville hiuksille. Tämä tehohoitava öljy sisältää mm. australianpähkinäöljyä ja se toivottavasti tuo hiuksilleni mm. kaivattua suojaa ulkoisia rasitteita kohtaan.
 
Herkullisen kesäisiä sävyjä löytyi pirteän pinkistä kynsilakasta ja räiskyvän punaisesta huulikiillosta. E mitään ihan pliisuja värejä! :D  Eikä suinkaan vähäisimpänä mainittava tuo aurinkopuuterioduo, jota olen käyttänyt vuosia jo. Siitä on löytynyt paras sävykombo ja koostumus omalle iholleni. Aurinkopuuteri ei siis tänä kesänä nyt lopu kesken! Kiitos! :)

 
 
Nyt peliä jännäämään!
 

lauantai 11. toukokuuta 2013

Sushilla


Aamupäivän lämmittävä aurinko, kupillinen teetä ja kipollinen hedelmiä. On ihanan lämmin. Jos tukkii korvansa, on myös ihanan rauhallista ja voi huijata itseään, että ei kuulu kuin linnunlaulua. Jos peittää silmänsä voi huijata itsensä luulemaan, että on yksin ilman naapureita. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen.
 
Istun parvekkeella ja kuuntelen kirkumista, huutoa ja kaikkinensa ihan hillitöntä älämölöä. Meillä on parissa naapurissa yhteensä n. 20 lasta. Taitaa olla vähän enemmänkin, mutten ole pysynyt laskuissa. Pihapiirin kaikkia lapsia en ole pystynyt edes laskemaan. Hedelmät meinaavat mennä väärään kurkkuun, kun joku nappula sopivasti kirkaisee kriittisellä hetkellä. Tee jäähtyy. Puhelimessakin päätellään, että taustamelun perusteella olen vähintään lastenkutsuilla. Ei, ihan kotona vain. Vain lasten ruoka-aikoina tai kirkollisina pyhäpäivinä täällä voi kuvitella olevansa yksin ja rauhassa. Pelkkä silmien sulkeminen ja korvien tukkiminen ei riitä. Sillä silloinkin on ihan mahdollista saada ainakin pallo päähänsä muistutuksena lapsilauman läsnäolosta. Onneksi on sentään aidosti lämmin.
 



Sellaisissa merkeissä alkoi tämä päivä, mutta ennusmerkeistä poiketen fiilis on ollut melkoisen hyvä. Kiekkopeli sujui hyvin, grilliruoka maistui hyvältä, sain tehtyä pitkän lenkin kauniissa ilmassa eikä ole oikeastaan ollut kiire minnekään. En olisi kaivannutkaan tänään mitään muuta kuin kotona hengailua. Eilen käytiin kavereiden kanssa vähän "humputtelemassa" kaupungilla. Ihan siis aikuiseen malliin humputeltiin mm. päivällisellä Marusekissa. Oli hyvää, mutta huomasin pieniä yövuorojen vaikutuksia: yksikään sushipala ei pysynyt puikoissa, paperit ja lappuset putoilivat näpeistä ja soijat kaatuilivat ja läikkyivät (siis molemmat kipot, jotka itselleni otin). Niina 5v. ekaa kertaa syömässä. Morjes. Ei ihme, että tänään olen nauttinut kotona olemisesta :D



 
 
Joku muuten kysyi noista punaisista housuista jo ajat sitten. Onhan ne käytössä olleet, mutta vasta nyt päätyivät blogiin saakka. Nämä on tuliaisia Dubaista samoin kuin laukku. Ja valkoinenhan punaisen kaveriksi passaa omaan makuun parhaiten. Raikas ja jotenkin kesäinen yhdistelmä. Nuo krusifiksi-kaulakorut ovat ihan mahtavia. En ole oikein millään muotoa uskonnollinen, joten minulle nuo ovat vain koruja. Moni vierastaa ristejä juuri niiden uskonnollisen kytköksen takia, mutta sitä suuremmalla syyllä ne tuntuvat kivasti erilaisilta kantaa päällä. Vaaleampi on Meksikosta ja tummempi muistaakseni Vero Modasta.
 
 

 

Takaisin ruokaan... Jos ihan pelkistä sushipaloista puhutaan, löytyy Marusekista tasan 3 lajia, joita voin syödä. Söisinhän mielelläni niitä kaikkia ihania kala- tai lihasusheja, mutta raskausajan ruokasuosituksia pyrin edes sen verran noudattamaan, että jätän osittain raa'at lihat ja merenelävät sekä merilevät syömättä mieluiten kokonaan. Niinpä minun ei ollut vaikeaa koota annostani :) Nuo kaikki 3 kasvissushilajia ovatkin kyllä todella herkullisia! Ihanaa tuo sushi, kun siitä ei tule sitä perinteistä ähkyn tunnetta lainkaan. Olo on ruokailun jälkeen energinen. Tosin tällä kertaa ähky ilmaantui kyllä sitten jälkkäripirtelön voimasta.


 
 
 Huomenna on äitienpäivä. Osa siitä menee töissä ja loppupäivästä sitten ahmitaan kahvipöydän antimia. Tulee jo ähky pelkästä ajatuksesta, sillä mun maha on kummallinen.. Se vetää nykyään vieläkin vähemmän kuin ennen. Jos mahan syö täyteen, on se todella pinkeä ja sitä pistelee aika kamalasti hetken aikaa. Ei ole siis vaikea pitää ruokailuja kurissa...
 
Mutta hei, ottakaa nyt aurinkoa ja nauttikaa lämmöstä te joiden kotipaikkakunnalla paistaa (idässä taisi sataa vettäkin jo...). Ilo irti alkavasta kesästä! Minä rupean katselemaan leffaa ja mutustelemaan mustikoita ja mansikoita. Jee, niitä saa jo kojuista ostettua :)
 
Palataan!
 
 

perjantai 10. toukokuuta 2013

Lihansyöjän syrjähyppy

 
Kaikkiruokaisena sekasyöjänä en ole koskaan ymmärtänyt miksi osa vegetaristeista (vai onko se vegaanit?) mainostavat elävänsä terveellisemmin kuin lihansyöjät. Ääripäät kun eivät koskaan ole mielestäni tällaisissa asioissa paras ratkaisu. Ihminen on sekasyöjä ja tarvitsee sekä lihaa että kasviksia. Vannoutuneena lihansyöjänä (joka tosin puputtaa päivittäin mielellään myös ison kasan "kaninruokaa") päätin ottaa tässä taannoin pienen haasteen vastaan ja kokeilla huijata makuaistiani lihaa muistuttavilla kasvistuotteilla, joissa ei ole siis lainkaan lihaa.
 
Osallistuin Buzzador-kampanjaan, jossa oli tarkoitus maistella Hälsans Kök -kasvistuotteita ja kertoa niistä rehellinen mielipide. Näitä kampanjoita on nyt vähän poikkeuksellisesti ollut pari aika tiuhaan (ei ole tainnut vielä unohtua Maxim-kamppis), vaikka normaalisti valikoin minulle ehdotetuista kampanjoista aika raskaalla kädellä mihin lähden mukaan. Liikunta ja ruoka kuitenkin nyt sattuvat olemaan lähellä sydäntä molemmat, joten tein poikkeuksen ja otin nämä testit aika limittäin.
 
 
 
Näiden kasvistuotteiden kerrotaan olevan ovo-vegetaarisia. Minulla ei ole hajuakaan mitä se tarkoittaa enkä sekasyöjänä ole siitä oikeastaan kiinnostunutkaan. Lähinnä halusin selvittää voiko kasvistuote maistua lihalle tai olla edes lähellä sitä. Tämä ajatus mielessäni tein pienen testin ja pyöräytin pullat. Lihapullilta erehdyttävästi näyttävät kasvispyörykät valmistuivat helposti ja nopeasti uunissa ja koska olen vihdoin löytänyt valmismuusin, joka maistuu ihan kotitekoiselta, ei aterian loihtimisessa puolta tuntiakaan mennyt. Parahiksi aterialle kotiin saapunut pahaa aavistamaton mies loikkasikin innostuneena pullavuoren ääreen ja lusikoi lautaselleen melkoisen keon. Siis alla oleva ateria on omani, eikä täytä "melkoisen keon" tunnusmerkkejä :)
 
Olin huono huijari ja paljastin samointein, että kyseessä on täysin lihaton ateria. Paljastus ei kokeilunhaluista (ja nälkäistä) miestä hätkähdyttänyt ja kuinka ollakaan pullat olivat menestys! Maistuu kuulemma aivan kuin lihapullat eikä tosiaan yhtään pullaa jäänyt pyörimään lautaselle. Näitä kuulemma voisi tehdä toisenkin kerran :) Oma arvioni on hyvin samanlainen. Ainoa mitä jäin miettimään, on tuotepakkauksen kyljessä mainittu voimakassuolaisuus. Makuahan suola antaa, mutta itse yritän enemmänkin vältellä turhaa suolaa. Maku kuitenkin oli mitä parhain!
 
 
 


Makutestin läpäisi pyöryköiden tavoin myös kasvispihvi, jota kokeilin kotitekoisten hamppareiden täytteenä. Kasvishampparini sisälsi pihvin lisäksi ihan perinteiset salaattiainekset ja kokonaisuutena olikin mainio lounas. Ensi kerralla tosin vaalean sämpylän voisi vaihtaa ruisversioon.. Pihvi maistui pyöryköiden tavoin hämäävän lihaisalle, joten mausteiden ja muiden raaka-aineiden yhdistelmä oli pyörykäiden tavoin erinomainen. Itseasiassa ei ihmekään, sillä ainesosathan ovat lähes identtiset.
 



Yhteenvetona voisi mainita, että voisin tarvittaessa pärjätä näemmä aivan täysin lihattomalla ruokavaliolla. En tosin halua, joten ehkä tällaiset tuotteet sopivat parhaiten ajoittaisena kevennyksenä. Kasvisruoasta saa maukasta oikein valmistettuna ja parhaat kasvisruoat tulevat kokemukseni mukaan aasialaisista keittiöistä. Onneksi näitä hyviä vaihtoehtoja tulee yhä enemmän myös meidän kauppoihin, sillä pelkistä raakakasviksista en osaa tehdä juuri mitään salaatteja kummempaa. Ainoa miinus sen suolan määrän lisäksi tuli hinnasta. Tarkat hinnat jo unohdin, mutta neljän pihvin paketista sai kustantaa mielestäni aivan liikaa. Erikoisuuksilla tuntuu aina olevan hintansa ja se puolestaan ei kannusta kaikkia ihmisiä tuotteita kovin herkästi välttämättä kokeilemaan.

Onko kasvisten hinta tosiaan niin kallis lihaan verrattuna, että hinta on jotenkin perusteltu? Vai onko perusteluna jokin muu syy? Niin tai näin, maun puolesta voin silloin tällöin kyllä heltyä hieman enemmän maksamaankin :)

 

tiistai 7. toukokuuta 2013

Silkkimekko


Viime kuukausina ei ole kauheasti kiinnostanut kierrellä kaupoissa. Lähinnä olen lähtenyt jonkin tarpeen perässä. Tänäänkin tarpeen perässä mentiin, miehen tosin, ja löysin siinä ohessa pari kiinnostavaa juttua itsellenikin. Ja jos puhutaan kaupoista, joissa on aina hyvä valikoima, hyvä palvelu ja joista aina löytyy jotain spesiaalia... Studio25 kävelykadulla on ehdoton. Tampereella on paljon teinivaatekauppoja, mutta vähemmän näitä, joista löytyy oikeasti yksilöllisiä ja hienoja vaatteita. Esimerkkinä, tuolla on nytkin myynnissä sellaiset farkut, joita ei myyjän tietojen mukaan ole muutamaa kymmentä  kappaletta enempää koko Suomessa myynnissä. Aika jees.
 
 

 
 
Omat löytöni eivät olleet aivan yhtä uniikkeja, mutta ihan huippuja joka tapauksessa. Kun oikea koko löytyi ja hintalapussa roikkui vieläpä -50% lappunen, oli kaupat selvät. Vasemman puoleinen mekko on silkkiä. Mekko venyy ja muovautuu kivan vyötärön ansiosta, joten voi olla yksi käytetyimmistä vaatteista tulevana kesänä. Väri on vaalealle täydellinen puuteriroosa ja liehuhelma sopii asustettuna arkeen tai juhlaan. Monikäyttöisyys ja muuntautuvuus kunniaan! Näen jo mielessäni tuon mekon monessa kokonaisuudessa esim. erilaisilla vöillä ja pikkutakeilla asustettuna. Mulla piti jo olla valmis suunnitelma (mekko siis) kevään häihin, mutta tästä tuli kyllä kilpailija...
 
Oikeanpuoleinen vaate on armeijanvihreä (vaikkei kuvasta uskoisi). Kyseessä on toppi ja tähän oikeastaan sopii sama monikäyttöisyyden mantra kuin viereiseen mekkoonkin. Tätä en rekistä bongannut, mutta myyjä toi sen sovituskopille, sillä "on aivan sun väri". Kiitos, olen nimittäin täysin samaa mieltä!
 




 
 
Vaatteet kaappiin ja menoksi. Suuntana työmaa aika pitkän sairauslomailun jälkeen. Eikä edes potuta.
 
 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...